En yleensä osaa itse pitää tekemiäni neuleita, mutta kevättalvella päätin kokeilla. Tein jämälangoista itselleni polvisukat Sinikan kukkasukat -ohjetta hieman mukaillen. Ohje oli mielestäni melko epätarkka, ja terästä olisi tullut aivan liian pitkä. Poistin siis terästä viimeisen raidan, ja muokkasin vartta paremmin jalkaan istuvaksi lisäämällä valepalmikon määrää ja vähentämällä kirjoneuleraitoja.
Jämälangoista tehdyksi sukkapariksi väriharmonia on yllättävän onnistunut. Lankana Novitan 7-veljestä (vihreä ja vaaleanbeige) sekä Jussi (tummanharmaa ja marjapuuronpunainen).
Kun mummoni näki nuo sukat jalassani, hän innostui. Hän halusi samanlaista kuviota, mutta pyysi, että sukanvarret yltäisivät polven yläpuolelle. Tein työtä käskettyä:
Näissä lankana Dropsin Karisma, joka on samanvahvuinen kuin 7-veljestä, mutta todella paljon miellyttävämpi käsitellä, neuloa ja käyttää.
Tein aivan varren yläosaan reikäkujan, johon voi tarvittaessa pujottaa kuminauhan tai nyörin, jotta varret pysyvät paremmin ylhäällä.
Julkaisin näistä sukista kuvan Facebookissa, jolloin kaverini innostui, ja halusi itselleen tismalleen samanlaiset. Muita värejä onnistuin saamaan kaupasta, mutta kuvion pohjavärinä toiminut vaaleanbeige piti korvata vaaleanharmaalla. Uskon, että kaverini ei edes huomannut eroa, mutta nyt kun tässä katsoo näitä kuvia allekkain, on tämä jälkimmäinen sävyiltään kylmempi kuin tuo ylempi. Ja vain yksi väri on vaihdettu! On se kumma juttu.
Kuviot kyllä erottuvat tässä viimeisessä väriyhdistelmässä kaikista parhaiten. Ehkä kolmas kerta toden sanoi..?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti